Keveästi kevättä kohti!

Tämän kokkauskerran makupaletti oli normaalia yksinkertaisempi, "puhtaampi" sekä kevyempi. Kaikki keskiajan ruoat eivät siis maistukaan joululta! Menuumme sisältyi uunissa paistettua broileria, kevyesti maustettuna,  kolmen viljan lisäke, muunnoksemme ohra-kasvislisukkeesta, mausteinen cameline-kastike sekä samettinen mantelivanukas.

Cameline-kastike:
Kastike oli menumme mausteisin osa ja täydensi hyvin muutoin simppeleitä makuja. Maultaan kastike oli varsin kanelinen, happamuutta siihen toi viini ja etikka. Suurusteena käytettiin vaaleaa paahdettua leipää. Tällä kertaa leivällä suurustaminen onnistui erinomaisesti.

Viininä käytimme Pinot Bianco Botter 2012 valkoviiniä (Italia). Viini on makeahko, vain vähän hapokas, hedelmäinen ja helppo. Viini sopi todella hyvin kanan kanssa ja toi kastikkeeseen hieman makeutta. Tosin kastikkeeseen olisi sopinut lisäripaus sokeriakin.

Ohra-kasvislisuke sekä uunibroileri:
Lisukkeena käytimme kolmen viljan helmiä. Kypsiin helmiin yhdistettiin porkkanaa, retiisiä. Alkuperäisessä ohjeessa olleen krassin sijaan käytimme herneenversoja. Lisäsimme lisukkeeseen broilerin kypsennyslientä, joka toi siihen mehevyyttä. Lisukkeen maut olivat selkeitä ja raikkaita. Ripaus inkivääriä korosti mukavasti kasvisten makua. Tämän tyylisten lisäkkeiden muuntelumahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sekaan olisi sopinut hyvin esim. pähkinät ja siemenet tai vaikka paistetut metsäsienet.

Broilerin koipi-reidet valmistimme omasta päästämme. Broilerit olivat naturelleja ja maustoimme ne vain kevyesti inkiväärillä, mustapippurilla sekä suolalla. Kypsensimme ne uunissa paistopussissa n.150-175 asteessa noin tunnin ajan. Paistopussiin lisäsimme porkkanaa, sipulia ja valkosipulia tuomaan makua.

Kaksivärinen mantelimaitovanukas:
Tämä vanukas vei kielen mukanaan! Kaksiväristä siitä ei tullut, mutta sitäkin parempaa. Värit olisivat erottuneet todennäköisesti paremmin, mikäli olisi antanut alimman vanukaskerroksen hyytyä ensin tovin ja sitten vasta kaatanut päälle toisen kerroksen. Myös mustikkatäyte vanukkaan sisällä kävi mielessä. Keskiajan keittiö-kirjassa neuvotaan myös kokeilemaan ruiskukkia vanukkaan värjäämisessä siniseksi, jotenka kesää odotellessa. Vanukas maistui Runebergin tortulta ja marsipaanilta ja siihen tuli useampi desi mantelijauhetta. Koristelimme annoksen perinteisellä mustikkakeitolla sekä jäisillä herukoilla.